Barnkonventionen på meänkieli

FN:in konvensjuuni lapsen oikeuksista hyväksytty FN:in ylheiskokkouksessa 20 nuvemperi-/marraskuuta 1989.

Alkukirjotus

Konvensjuunivaltiot, jokka oon sitä mieltä ette, niitten prinsiipitten mukhaan jokka oon julistettu FN:in, Yhistetyitten kansakunnitten (Förenta nationerna) säänöissä, ihmissuvun kaikitten jäsenitten sisänen arvo ja niitten samanarvoset ehottomat oikeuet oon vaphauen, oikeuenmukhaisuuen ja mailman rauhan pohja,

jokka muistavat ette FN:in kansat taas oon totistanheet oman uskon ehottomhiin ihmisoikeukshiin ja päättänheet eesauttaa sosiaalista kehitystä ja parempia elinehtoja vaphaamissa oloissa,

jokka tunnustavat ette FN ylheisessä julistuksessa ihmisoikeuksista ja kansanvälisissä konven-sjuunissa ihmisoikeukseista oon julistannu ja sopinu ette kaikile kuuluvat net vaphauet ja oikeuet jokka siinä mainithaan, ilman minkhäänlaista eroa, niinku rotu, ihonfäri, sukupuoli, kieli, usko, poliittinen eli muu käsitys, kansalinen eli sosiaalinen tausta, omasuus, syntymä eli muu asema,

jokka muistuttavat siittä ette FN ylheisessä julistuksessa ihmisoikeuksista oon julistannu ette lapsila oon oikeus saa erityisen huolon ja avun,

jokka oon varmoja siittä ette perheele, joka oon perusryhmä yhtheiskunnassa ja luonolinen miljöö kaikile sen jäsenitten ja erityisesti lapsitten kehityksele ja hyvinvoinile, pitäs antaa tarvittava suoja ja tuki niin ette se täyelisesti pystyy ottamhaan omat velvolisuuet yhtheiskunnassa,

jokka tunnustavat ette lapsi, ennenkö hään täyelisesti ja harmoonisesti pystyy kehittämhään ommaa pärsuunlista luonetta, pitäs kasuta ylös perhemiljöössä, jossa oon onnea, rakhautta ja ymmärtämistä,

jokka oon sitä mieltä ette lasta pitäs täyelisesti valmistaa ittenhäisheen elähmään yhtheiskunnassa ja kasvattaa niitten ideaalitten mukhaan jokka julistethaan FN:in säänöissä, ja eritysesti rauhan, arvokkuuen, toleransin, vaphauen, tasa-arvosuuen ja solidariteetin hengessä,

jokka muistavat ette tarve antaa lapsele erityistä huoltoa oon lyöty lukhuun vuen1924 Genève-deklarasjuunissa lapsen oikeuksista ja deklarasjuunissa lapsen oikeuksista, jonka ylheis¬kokkous hyväksy 20 nuvemperi-/marraskuuta 1959, ja joka oon tunnustettu ylheisessä julistuksessa ihmisoikeuksista, kansanvälisessä konvensjuunissa kansalais- ja poliittisista oikeuksista (erityisesti artikkelit 23 ja 24), kansanvälisessä konvensjuunissa ekonoomisista, sosiaalisista ja kulttuurisista oikeuksista (erityisesti artikkeli 10) ja lasten hyvinvoinista huolehtivitten erityisorgaanitten ja kansanvälisitten organisasjuunitten säänöissä ja asihhaan liittyvissä asiakirjoissa,

jokka muistavat ette, niinku deklarasjuunissa lapsitten oikeuksista sanothaan, "lapsi tarttee, sillä ko ei vielä ole fyysisesti ja psyykkisesti kypsy, erityistä suojaa ja erityistä huolta johon sisältyy asianmuk-hainen oikeussuoja, niin ennen ko jälkhiin sen syntymistä ",

jokka muistuttavat määräyksistä deklarasjuunissa sosiaalisista ja oikeus prinsiipistä jokka koskevat lapsen suojaa ja huoltoa, eritysesti ko oon kyse kansalisesta ja kansanvälisestä siottamisesta (placering) kasvatuskothiin ja adopteerauksesta; FN:in miinimistantartisäänöistä lainkäytöstä nuorisorikolisuuessa (Pekingsäänöt) ja deklarasjuunista vaimonpuolisitten ja lapsitten suojasta hätätilantheissa ja ko oon asseistettu konflikti,

jokka tunnustavat ette mailman kaikissa maissa oon lapsia jokka elävät rohki vaikeissa olosuhtheissa ja ette semmoset lapset tarttevat erityistä huomiota,

jokka ottavat asianmukhaista huomiota kaikitten kansoitten perintheitten ja kulttuurisitten arvoitten tärkheyestä ko oon kyse lapsen suojasta ja harmoonisesta kehityksestä,

jokka tunnustavat kansanvälisen yhtheistyön merkityksen sen etheen ette parantaa lapsitten elinoloja joka maassa, ennen kaikkia kehitysmaissa,

oon sopihneet seuraavasta:

OSA 1

Artikkeli 1

Tässä konvensjuunissa lapsela tarkotethaan kaikkia ihmisiä alle 18 vuotta, jos lapsi ennen sitä ei tule täys-ikäseksi sen lain mukhaan joka lapsele jällaa.

Artikkeli 2

Konvensjuunimaitten pittää kunnioittaa ja varmistaa jokhaiselle lapsele hänen tuomioalala (jurisdiktion) net oikeuet jokka tässä konvensjuunissa mainithaan ilman minkhäänlaisia eroja, riippumatta siittä mikä lapsen eli hänen vanhemitten eli huoltajan rotu, ihonfäri, sukupuoli, kieli, uskonto, poliittinen eli muu näkemys, kansalinen, eetninen eli sosiaali lähtö, omasuus, vamma (handikapp), syntyperä eli muu asema oon.
Konvensjuunivaltioitten pittää tehhä kaikki sopivat toihmeenpanot sen etheen ette varmistaa ette lasta suojathaan kaikenlaisesta diskrimineerinkistä eli rangastuksesta vanhemitten, huoltajan eli perheenjäsenitten aseman, toiminan, lausutuitten mielipitheitten eli uskonon takia.

Artikkeli 3

Kaikissa toihmeenpanoissa jokka koskevat lasta, oli se julkiset eli privaatit sosiaaliset hyvinvointi-institysjuunit, tuomioistuimet, hallinolliset viranomhaiset eli orgaani joka päättää lakipykälistä, joka sen tekkee, lapsen paras häätyy olla etu-siala.
Konvensjuunivaltiot ottavat tehtäväksi varmistaa lapsele semmosen suojan ja semmosen huolon joka oon tarpheelista lapsen hyvinvoinile, ja huomihoon otethaan net oikeuet ja velvolisuuet jokka hänen vanhemilla, huoltajalla eli muila henkilöilä jokka lailisesti vastaavat lapsesta oon, ja pitävät tämän takia tehhä kaikki sopivat lainsäätäntö- ja hallinto-toihmeenpanot.
Konvensjuunivaltioitten pittää varmistaa ette institysjuunit, palvelut ja laitokset joila oon vastuu lapsen huolosta eli suojaamisesta täyttävät net normit joista asihhaankuuluvat viranomhaiset oon päättänheet, erityisesti mitä jällaa turvalisuutta, terhveyttä, pärsunaalin lukumäärää, ja heän sopivuutta ja pätevää valvomista.

Artikkeli 4

Konvensjuunivaltioitten pittää tehhä kaikki sopivat lainsäätäntö-, hallinolliset- ja muut toihmeenpanot ette totheuttaa net oikeuet jokka tässä konvensjuunissa tunnustethaan. Ko oon kyse ekonoomisista, sosiaalisista ja kulttuurisista oikeuksista, konvensjuunivaltioitten pittää tehhä semmosia toihmeenpanoja ja silloin käyttää hyväksi kaikki maholiset olemassa olevat resyrsit ja, jos oon tarvetta, tehhä se kansanvälisennä yhtheistyönä.

Artikkeli 5

Konvensjuunivaltioitten pittää kunnioittaa sitä vastuuta ja niitä oikeuksia ja velvolisuuksia joita vanhemilla oon, eli niissä taphauksissa ko se oon asianmukhaista laajenetun perheen jäsenillä oon, eli paikalisen tavan mukhaan yhtheisöllä oon, huoltajalla eli muila henkilöilä joila oon lailinen vastuu lapsesta oon, ette semmosella tavala joka soppii lapsen kyvyitten jatkuvan kehityksen kans yhtheen, antaa sopivaa ohjausta ja neuoja ko lapsi käyttää oikeuksia jokka tunnustethaan tässä konven-sjuunissa.

Artikkeli 6

Konvensjuunivaltiot tunnustavat ette jokhaisella lapsela oon sisänen oikeus ellää.
Konvensjuunivaltioitten pittää kerta kaikkihaan niin kauas ko kyvyt riittävät, varmistaa lapsen hengissä pysymisen ja kehityksen.

Artikkeli 7

Lapsen pittää rekistreerata varsin syntymisen jälkhiin ja sillä pittää syntymästä saakka olla oikeus saa nimen, oikeus saa kansalaisuuen ja niin pitkäle ko maholista, oikeus saa tietää omista vanhemista ja kans saa heiltä huolon.
Konvensjuunivatioitten pittää varmistaa näitten oikeuksitten totheuttaminen kansalisen lakisäätänön ja omitten tehtäväksi otetuitten velvotheitten mukhaan asihhaankuuluvitten kansanvälisitten tämän alan asiakirjoitten mukhaan, erityisesti niissä taphauksissa ko lapsi muuten olis valtioton (statslöst).

Artikkeli 8

Konvensjuunivaltiot ottavat tehtäväksi kunnioittaa lapsen oikeutta hänen identtiteetin säilyttä-miseksi, ja siihen kuuluu kansalaisuus, nimi ja sukuolosuhtheet niinku laki net tunnustaa, ilman laitonta puuttumista asihhaan.
Jos lapselta laittomasti riistethään osa eli koko hänen identtiteetti, konvensjuunivaltioitten pittää antaa asianmukhaista tukea ja suojaa niin ette lapsen identtiteetti hopusti saahan takasi.

Artikkeli 9

Konvensjuunivaltioitten pittää varmistaa ette lasta ei eroteta hänen vanhemista heän halua vasthaan muissa taphauksissa ko niissä ko asianomhainen viranomhainen, joitten päätöksiä lailisesti pystythään tutkimhaan, asihhaankuuluvan lain ja menetelmitten mukhaan, näkkee ette semmonen erottamisen häätyy tehhä lapseen parhaan vuoksi. Semmonen päätös saattaa olla tarvittava erityisessä taphauksessa, esim. jos lasta kohthaan oon tehty väärinkäyttö eli vanhemat oon hoitanheet lasta huonosti eli jos vanhemat elävät erihlään ja oon pakko tehhä päätös lapsen asumapaikkakunnasta.
Ko menettellee tämän artikkelin kohta 1 mukhaan, kaikile osapuolile joita asia koskee häätyy antaa maholisuus olla matkassa asian käsittelyssä ja maholisuus sanoa omat mielipitheet.
Konvensjuunivaltioitten pittää kunnioittaa sen lapsen oikeutta joka oon erossa yhestä eli kummastaki vanhemasta, siihen ette hään jatkuvasti pittää henkilökohtasta suhetta eli suoraa kontaktia kummanki vanheman kans, mutta ei silloin ko se vastustaa lapsen parasta.
Ko semmonen erottaminen oon seuraus toihmeenpanoista jokka konvensjuunivaltio oon alottannu, esim. vaphauenriistäminen, fangitteminen, maasta karkotus, maanpako eli kuolema (ja siihen kuuluu kans kuolintaphaus riippumatta mistä syystä ko henkilöltä oon riistetty vaphaus) yhtä eli kumpaaki vanhempaa eli lasta kohthaan, sen konvensjuunivaltion pittää, jos sitä vaaithaan, antaa vanhemille, lapsele eli jos se oon sopivaa, jollekki muule perheenjäsenelle net tärkeät tiot sen/niitten perheenjäsenen/-nitten, joka ei ole paikala, olinpaikkakunnasta, jos tioitten antaminen ei ole vahingoksi lapsele. Konvensjuunivaltioitten pittää kans varmistaa ette semmonen vaatimus sinänsä ei tuota negatiivisiä seurauksia henkilölle/henkilöile jota/joita se koskee.

Artikkeli 10

Konvensjuunivaltioitten velvolisuuksitten mukhaan artikkeli 9, kohta 1, konvensjuunivaltioitten pittää käsitellä hakemus lapselta eli hänen vanhemilta ette reisata konvensjuunivaltihoon eli konvensjuuni-valtiosta sen takia ette perhe taas yhtyy, pusitiivisesti, hymaanisti ja hopusti. Konvensjuunivaltioitten pittää kans varmistaa ette semmosen vaatimuksen esittäminen ei saa negatiivisiä seurauksia hakioile eli niitten perheenjäsenille.
Lapsela, jonka vanhemat asuvat eri valtioissa, pittää olla oikeus, paitti poikkeustaphauksissa, ette jatkuvasti pystyä pitähmään henkilökohtasta suhetta eli suoraa kontaktia kummanki vanheman kans. Tämän takia ja omitten velvolisuuksitten artikkeli 9, kohta 1 mukhaan, konvensjuunivaltioitten pittää kunnioittaa lapsen ja hänen vanhemitten oikeutta lähteä mistä maasta tahansa, ja siihen kuuluu niitten oma maa, ja oikeutta reisata omhaan maahan. Oikeutta jättää jonku maan ei saa rajottaa muuten ko semmosella mallin jonka laki sannoo ja ko rajotukset oon välttämättömiä sen takia ette kansalinen turvalisuus, ylheinen oorninki (ordre public), kansanterhveys eli ylheinen sivelisyys (sedlighet) eli muitten ihmisitten vaphauet ja oikeut säilyvät, ja ette rajotukset muuten oon tämän konvensjuunin tunnustetuitten oikeuksitten mukhaiset.

Artikkeli 11

Konvensjuunivaltioitten pittää tehhä toihmeenpanoja sen etheen ette taistelhaan lapsen luvatonta poisviemistä vasthaan ja sitä vasthaan ette lasta piethään jäljelä ulkomaila.
Tätä varten konvensjuunivaltioitten pittää tehhä työtä sen puolesta ette kahen eli useaman maan välisiä sopimuksia tehhään ja ette liitythään olemassa olehviin sopimukshiin.

Artikkeli 12

Konvensjuunivaltioitten pittää taata sille lapsele jolla oon kyky pittää omia mielipitheitä, oikeuen vaphaasti tua net framile kaikissa kysymyksissä jokka koskevat lasta, ja lapsen mielipitheet häätyy pittää tärkeinä suhtheessa lapsen ikhään ja kypsyvyytheen.
Tämän takia lapsen kuulemiselle pittää erityisesti antaa maholisuus, joko suohraan eli eustajan eli asianomasen orgaanin kautta ja sillä mallin joka soppii yhtheen kansalisen lainsäätänön menettelytapa-säänöitten kans, kaikissa tuomioistuin- ja hallinollisissa käsittelyissä jokka koskevat lasta.

Artikkeli 13

Lapsela pittää olla oikeus sananvaphautheen. Tämä vaphaus sisältää vaphauen aluerajoista huolimatta hakea, ottaa vasthaan ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia, puhuttunna, kirjotettuna eli painettunna, taitheelisesti eli muula mallila jonka lapsi valittee.
Tämän oikeuen käyttöä saapi rajottaa mutta vain sillä mallin ko laissa oon kirjotettu ja jos se oon tarpheelista

(a) toisitten ihmisitten oikeuksitten ja maihneen kunnioittamiseksi; eli

(b) kansalisen turvalisuuen suojaamiseksi, ylheisen oorninkin (ordre puplic) eli kansanterhveyen eli ylheisen sivelisyyen suojaamiseksi.

Artikkeli 14

Konvensjuunivaltioitten pittää kunnioittaa lapsen oikeutta ajatusvaphautheen, omantunnon-vaphautheen ja uskontovaphautheen.
Konvensjuunivaltioitten pittää kunnioittaa vanhemitten ja huoltajitten oikeuksia ja velvolisuuksia ette sillä laila joka oon sopiva lapsen jatkuvalle kehityksele antaa lapsele ohjausta ko lapsi käyttää oikeuksia.
Uskonon eli uskomuksen käyttöä saapi rajottaa vain sillä mallin ko laissa sanothaan ja jokka oon tarpheelisia ette suojata ylheistä siveelisyyttä eli muitten ihmisitten perusvaphauksia ja -oikeuksia.

Artikkeli 15

Konvensjuunivaltiot tunnustavat lapsen oikeuen olla matkassa föreninkissä ja osalistua rauhanom-haishiin (fredliga) kokkoukshiin.
Näitten oikeuksitten käyttöä ei saa rajottaa muila mallin ko niilä jokka oon kirjotettu lakhiin ja jokka oon välttämättömiä demokraattisessa yhtheiskunnassa ko otethaan huomihoon kansalinen turvalisuus eli ylheinen turvalisuus, ylheinen oorninki (ordre puplic) ette suojata kansanterhveyttä eli ylheistä sivelisyyttä eli muitten ihmisitten vaphauksia ja oikeuksia.

Artikkeli 16

Kenenkhään lapsen privaatti- eli perhe-elähmään, kothiin eli yhtheyenpithoon ei saa puuttua sattumanvarasesti eli laittomasti, eikä lapsen kunniaa ja mainetta saa laittomasti loukata.
Lapsela oon oikeus lakisuojassa semmosia puuttumisia ja loukkaamisia vasthaan.

Artikkeli 17

Konvensjuunivaltiot tunnustavat sen tärkeän työn jonka massameetiat tekevät ja niitten pittää varmistaa ette lapsela oon tietoa ja materiaalia eri kansalisista ja kansanvälisistä lähtheistä saatavilla, erityisesti semmosista joitten tarkotus oon parantaa lapsen sosiaalista, henkistä ja moraalista hyvinvointia ja fyysistä ja psyykkistä terhveyttä. Tämän takia konvensjuunivaltioitten pittää,

(a) kehottaa massameetioita levittämhään tietoa ja materiaalia jolla oon sosiaalinen ja kulttuurinen arvo lapsele ja joka oon artikkeli 29 henkinen;

(b) innostaa kansanvälistä yhtheistyötä ko oon kyse semmositten tioitten ja materiaalin tuotanosta, vaihtosta ja levittämisestä eri kulttuurista ja kansalisista ja kansanvälisistä lähtheistä;

(d) innostaa massameetioita erityisesti huomioihmaan lapsen, joka kuuluu minuriteettiryhmhään eli alkuperäkanshaan, kieleliset tarpheet;

(e) innostaa asianmukhaisitten ohjeitten kehittämistä sen etheen ette suojata lasta tiolta ja materi¬aalilta joka saattaa olla vahinkoksi lapsen hyvinvoinile, huomihoon ottaen artikkelitten 13 ja 18 määräykset.

Artikkeli 18

Konvensjuunivaltioitten pittää tehhä parhaansa sen etheen ette net varmistavat sen prinsiipin tunnustamisen, ette kummalaki vanhemalla yhessä oon vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Vanhemalla eli, jos oon semmonen taphaus, huoltajalla oon päävastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Niilä pittää olla lapsen paras etu-siala.
Niitten oikeuksitten garanteeraamiseksi ja eesauttamiseksi jokka mainithaan tässä konven¬sjuunissa, konvensjuunivaltioitten pittää antaa asianmukhaista tukea vanhemille ja huoltajille ko net oon vastuussa lapsen kasvatuksesta ja niitten pittää varmistaa ette institysjuunia, laitoksia ja palveluja lasten huolole kehitethään.
Konvensjuunivaltioitten pittää tehhä kaikki asianmukhaiset toihmeenpanot jolla varmistethaan ette lapsila, joitten vanhemat oon töissä, oon oikeus saa sen lastenhuolon joka heile kuuluu.

Artikkeli 19

Konvensjuunivaltioitten pittää tehhä kaikki asianmukhaiset lainsäätäntö-, hallinolliset ja sosiaaliset toihmeenpanot ja koulutus-toihmeenpanot sen etheen ette suojata lasta kaikenlaiselta fyysiseltä eli psyykkiseltä väkivallalta, vahingolta eli loukkaamiselta, huonolta hoitamiselta eli huolimattomalta käsittelyltä, pahoinpitelyltä eli hyväksikäyttämiseltä, ja siihen kuuluu kans seksuaalinen loukkaaminen, ko lapsi oon vanhemitten eli toisen vanhemista, huoltajan eli jonku muun henkilön huolossa.
Semmoset suoja-toihmeenpanot pitäsit, ko oon tarpheelista, sisältää tehokhaita menetelmiä sen etheen ette perustethaan sosiaalisia ohjelmia, joitten avula lasta ja niitä jokka häntä huoltavat saisit tukea ja kans menetelmiä estää lasten pahoinpitelytaphauksia, niinku tässä ylhäälä oon kuvattu, ja ette net taphaukset saatethaan tunnistaa, raporteerata, saaja käsiteltyä, tutkittua, hoiettua ja seurattua ja, jos oon tarpheelista, kans saa oikeuslaitoksen puuttumhaan asihhaan.

Artikkeli 20

Konvensjuunivaltioitten, jokka tunnustavat ja/eli hyväksyvät adopteerauksen, pittää varmistaa ette lapsen parhaasta piethään huoli ja niitten pittää,

(a) varmistaa ette vain asianomhaiset viranomhaiset hyväksyvät lapsen adopteerauksen, ja jokka sen lain ja niitten menetelmitten mukhaan joita käytethään ja kaiken relevantin ja luotettavan tion pohjalta päättävät ette adopteeraus hyväksythään ko otethaan huomihoon lapsen asema suhtheessa vanhemphiin, sukulaishiin ja huoltaihaan ja ette, jos tarve vaatii, net henkilöt joita asia koskee oon antanheet täyen suostumuksen adopteerauksele asianmukhaisen neuonannon pohjalta jota saatethaan tarvita;

(b) tunnustaa ette kansanvälistä adopteerausta saattaa harkita yhtenä huolto-altternatiivinä lapsele, jos lasta ei saateta siottaa kasvatus-perheesheen eli adopteeraus-perheesheen eli sen huoltoa ei saateta ratkasta sopivalla tavala lapsen kotimaassa;

(c) varmistaa ette lapsi jolle kansanvälinen adopteeraus tullee kysseeksi, saapi nauttia niistä garantiistä ja normista jokka vastaavat niitä jokka jällaavat kansalista adopteerausta;

(d) tehhä kaikki asianmukhaiset toihmeenpanot niin ette kansanvälisessä adopteerauksessa varmistethaan ette sioutusta ei seuraa asiaton rahalinen voitto niile henkilöile joita asia koskee;

(e) eesautta, silloin ko se oon sopivaa, tämän artikkelin tavotheita sitomalla kahen eli useaman maan välisiä sopimusjärjestelyjä eli sopimuksia ja tämän raamin sisälä freistata varmistaa ette lapsen siotus toisheen maahan taphtuu asihhaankuuluvitten viranomhaisitten ja orgaanitten kautta.

Artikkeli 22

Konvensjuunivaltioitten pittää tehhä tarvittavat toihmeenpanot sen etheen ette varmistaa ette lapsi, joka hakkee pakolais-staattystä eli joka nähhään pakolaisena kansanvälisen ja kansalisen oikeuen ja menettelyn mukhaan ja riippumatta siittä tulleeko lapsi yksin vai vanhemittensa eli jonku muun henkilön kans, saapi asianmukhaista suojaa ja hymanitääristä tukea niin ette lapsi pääsee osaksi niitä oikeuksia jota tässä konvensjuunissa ja muissa kansanvälisissä asiakirjoissa mainithaan ihmis-oikeuksista eli hymanitäärisistä oikeuesta, johon kysseessä olevat valtiot oon liittynheet.
Tätä tarkotusta varten konvensjuunivaltioitten pittää, tavala jonka het näkevät sopivaksi, tehhä yhtheistyötä kaikissa pyrkimyksissä (anstränganden) joita FN ja muut asianomaset valtioittenväliset organisasjuunit eli ei-valtioliset organisasjuunit, jokka tekevät FN:in kans yhtheistyötä, sen etheen ette suojata ja tukea semmosta lasta ja sen etheen ette jäljittää vanhemat eli muut pakolaislapsen perheenjäsenet siinä tarkotuksessa ette saapi sen tion joka oon tarvittava sille ette lapsi taas pääsee yhtheen hänen perheen kans. Niissä taphauksissa ko vanhempia eli muita perheenjäseniä ei löyetä, lapsele pittää antaa sama suoja ko jokhaiselle lapsele jolta pysyvästi eli tilapäisesti jostaki syystä oon ryöstetty perhemiljöö, tämän konvensjuunin mukhaisesti.

Artikkeli 23

Konvensjuunivaltiot tunnustavat ette lapsi jolla oon fyysinen eli psyykkinen vamma (handikapp) pitäs saa ellää täysarvosta ja kunnilista elämää olosuhtheissa jokka varmistavat arvokkuuen, eesauttavat itteluottoa ja antavat maholisuuen lapsele aktiivisti olla matkassa yhtheiskunnassa.
Konvensjuunivaltiot tunnustavat vammasen lapsen oikeuen saa erityistä huoltoa ja niitten pittää, saatavilla olevitten resyrsitten raamitten sisälä, innostaa ja varmistaa ette lapsi jolla oon siihen oikeus ja hään joka vastaa lapsen huolosta, saavat sen tuen jota oon haettu ja joka oon sopiva ko lapsen tilane ja vanhemitten, eli muitten jokka huoltavat lasta, olosuhtheet otethaan huomihoon.
Ko otethaan huomihoon ette vammasella lapsela oon erityiset tarpheet, tuki joka annethaan tämän artikkelin kohta 2:hen mukhaan pittää olla ilhmainen, silloin ko se oon maholista, ko otethaan huomihoon vanhemitten eli muitten jokka huoltavat lasta rahalinen omasuus ja sen tarkotus pittää olla ette varmistaa ette vammasella lapsela oon tehokhaasti saatavilla, ja ette hään saapi, opetusta ja koulutusta, terhveys- ja siukkahoitoa, habiliteerinkiä, työelähmään valmistelua ja maholisuuksia saa virkistystä/lepoa sillä ette se auttaa lasta parhaala maholisella tavala ko oon kyse yhtheiskunthaan integreerautumisesta ja henkilökohtasesta kehityksestä, johon kans kuuluu lapsen kulttuurinen ja henkinen kehitys.
Konvensjuunivaltioitten pittää kansanvälisen yhtheistyön hengessä eesauttaa asianmukhaisen informasjuunin vaihtoa alala ko oon kyse vammasen lapsen etukätheisestä (förebyggande) terhveyenhoitamisesta ja lääketietheelisestä (medicinsk), psykoloogisesta ja toiminalisesta käsittelystä, ja johon kans sisältyy levittäminen ja saatavuus habiliteerinkikeinoitten, koulu- ja ammattikoulutuksen tioista, siinä tarkotuksessa ette konvensjuunivaltioila oon maholista parantaa omia maholisuuksia ja tietoa ja laajentaa omia kokemuksia näilä aloila. Silloin pittää kans ottaa erityistä huomiota kehitysmaitten tarpheishiin.

Artikkeli 24

Konvensjuunivaltiot tunnustavat lapsen oikeuen päästä osaksi parhaasta maholisesta terhveyestä ja hänen oikeuen saa siukkahoitoa ja habiliteerinkiä. Konvensjuunivaltioitten pittää freistata varmistaa ette kelthään lapselta ei riistetä hänen oikeutta saa semmosta terhveyen- ja siukkahoitoa.
Konvensjuunivaltioitten pittää freistata päästä siihen ette tämä oikeus kokohnaisuuessa totheutuu ja niitten pittää erityisesti tehhä asihhaankuuluvia toihmeenpanoja sen etheen ette,

(a ) pikkulapsitten ja lapsitten kuolevaisuus vähenee;

(b) varmistethaan ette kaikile lapsile oon tarjola tarpheelista siukkahoitoa ja terhveyenhoitoa jossa painotethaan primäärihoi´on kehitystä;

(c) siukkuutta ja aliravittemusta (undernäring) vasthaan taistelhaan, siihen kuuluu kans primääriterhveyenhoi´on raamitten sisälä tehtyt toihmeenpanot, muumuassa niin ette käytethään hyväksi helposti saatavilla olevaa tekniikkaa ja niin ette ravintorikasta ruokatavaraa ja puhasta vettä oon tarjola riittävästi, ko ottaa huomihoon net vaarat ja riskit mitä miljöön pillaamisesta seuraa;

(d) äititten terhveyenhoito oon asianmukhainen niin ennen ko jälkhiin synnyttämistä;

(e) varmistethaan ette kaikki ryhmät yhtheiskunnassa, ennen kaikkia vanhemat ja lapset, saavat tietoa näistä ja heilä oon saatavilla opetuista näistä: lasten tehveyenhoito ja ravinto-oppi (näringslära), imettämisen hyvät puolet, hygieeni ja puhas miljöö ja onnettomuuksitten etukätheen estäminen ja ette net saavat tukea semmositten perustioitten käyttämiselle:

(f) kehittää tehveyenhoitoa joka estää siukkuutta, vanhempainneuontaa ja opetusta ja apua perhe-planeerauskysymyksissä.
Konvensjuunivaltioitten pittää tehhä kaikki tehokhaat ja sopivat toihmeenpanot sillä tarkotuksela ette perintheiset tavat jokka oon haitalisia lapsitten terhveyelle poistethaan.
Konvensjuunivaltiot ottavat tehtäväksi eesauttaa ja innostaa kansanvälistä yhtheistyötä siinä tarkotuksessa ette vähitellen totheutethaan kokohnaisuuessa se oikeus joka tässä artikkelissa tunnustethaan. Siinä otethaan silloin kans erityistä huomiota kehitysmaitten tarpheishiin.

Artikkeli 25

Konvensjuunivatiot tunnustavat lapsele, jonka toimivaltaset (behöriga) viranomhaiset oon siottanheet huolettavaksi, suojeltavaksi eli hänen fyysisen eli psyykkisen terhveyen hoi´on takia, oikeuen ette sitä huoltoa ja hoitoa jota hään saapi ja muita olosuhtheita jokka liittyvät siottamisheen, säänölisesti tarkastethaan.

Artikkeli 26

Konvensjuunivaltioitten pittää tunnustaa jokhaisen lapsen oikeus saa sosiaalisen turvan johon kans kuuluu sosiaalivakkuutus ja niitten pittää tehhä tarpheeliset toihmeenpanot niin ette kokohnaisuuessa totheutethaan tämä oikeus kansalisen lakisäätänön mukhaan.
Etut (förmånerna) häätyy, silloin ko se oon tarpheelista, myöntää ottamalla huomihoon net resyrsit joita lapsela ja niilä henkilöilä jokka vastaavat lapsen huoltamisesta oon ja huomioija niitten muut olosuhtheet ja ottaa huomihoon jokhainen muu tilane joka vaikuttaa hakemuksheen, jonka lapsi eli joku toinen hänen puolesta oon tehny.

Artikkeli 27

Konvvensjuunivaltiot tunnustavat joka lapsele oikeuen saa semmosen elintason jonka lapsen fyysinen, psyykkinen, henkinen, moraalinen ja sosiaalinen kehitys vaatii.
Vanhemilla eli muila joila oon vastuu lapsesta oon, oman kyvyn ja rahalisitten resyrsitten mukhaan, päävastuu siittä ette varmistaa net elinehot jokka oon tarpheelisia lapsen kehityksen kannalta.
Konvensjuunivaltioitten pittää kansalisitten olosuhtheitten mukhaan ja omitten resyrsitten mukhaan tehhä sopivia toihmeenpanoja sen etheen ette tukea vanhempia ja muita jokka oon vastuussa lapsesta totheuttamhaan tämän oikeuen ja niitten pittää, silloin ko oon tarve, tarjota materialistista tukea ja valmistaa tukiohjelmia, peräti ko oon kyse ruasta, vaatheista ja asunoista.
Konvensjuunivaltioitten pittää tehhä kaikki asianmukhaiset toihmeenpanot sen etheen ette varmistaa elatustuen (underhåll) perimisen vanhemilta eli muilta joila oon rahalinen vastuu lapsesta, niin konvensjuuni¬valtion sisälä ko ulkomailta. Erityisesti niissä taphauksissa ko henkilö jolla oon rahalinen vastuu lapsesta assuu eri maassa ko lapsi, konvensjuunivaltioitten pittää eesauttaa niin kansanvälishiin sopimukshiin liittymistä ja niitten tekemistä ko muitten asianmukhaisitten järjestelyitten framile ottamista.

Artikkeli 28

Konvensjuunivaltiot tunnustavat lapsen oikeuen saa koulutusta ja tämän oikeuen vähitellen totheuttamisen puolesta ja samoitten maholisuuksitten puolesta niitten pittää erityisesti,

(a) tehhä peruskoulutuksesta pakolisen ja ilhmaisen kaikile;

(b) innostaa eri muotosen opetuksen kehitystä peruskoulutuksen jälkhiin, ja johon sisältyy niin ylheinen koulutus ko ammattikoulutus, pittää net kaikitten lapsitten saatavilla ja kans tehhä sopivia toihmeen¬panoja niinku ette alottaa ilhmaista koulutusta ja antaa rahalista tukea ko sitä tarttee;

(c) tehhä korkeaman koulutuksen maholiseksi kaikile ja joka perustuu jokhaisen kykhyin;

(d) tehhä opintoneuonannon ja ammattiohjauksen maholiseksi kaikile lapsile;

(e) tehhä toihmeenpanoja sen etheen ette innostaa siihen ette jatkuvasti oon koulussa matkassa ja ette vähentää koulun keskheen jättämistä.
Konvensjuunivaltioitten pittää tehhä kaikki tarpheenmukhaiset toihmeenpanot sen etheen ette kurinpito koulussa tapahtuu semmosella mallin joka oon hyvä lapsen ihmisarvole ja joka oon sopusoinissa tämän konvensjuunin kans.
Konvensjuunivaltioitten pittää suosia ja innostaa kansanvälistä yhtheistyötä koulutusasioissa, erityisesti sillä tarkotuksela ette net tukevat tiottomuutta ja analfabetismiä koko mailmassa ja ette helpottaa maholisuuksia saa tietheelistä ja teknistä tietoa ja uuenaikhaisia koulutusmetuutia. Siinä pittää ottaa erityisesti huomihoon kehitysmaitten tarpheet.

Artikkeli 29

Konvensjuunivaltiot oon yhtä mieltä siittä ette lapsen koulutuksen tarkotus pittää olla ette

(a) kehittää lapsen kokohnaismaholisuutta ko oon kyse henkilökohtasuuesta, lahjoista ja fyysisestä ja psyykkisestä kyvystä;

(b) kehittää ihmisoikeuksitten ja perusvaphauksitten kunnioitusta ja niitä prinsiippiä joita FN:in säänöissä sanothaan;

(c) kehittää lapsitten vanhemitten kunnioitusta, lapsen oman kulttuurisen identtiteetin kunnioitusta, oman kielen ja oman arvon kunnioitusta, asuinmaan kunnioitusta ja alkuperämaan kansalisitten arvoitten kunnioitusta ja niitten kulttuuritten kunnioitusta jokka eroavat lapsen omasta;

(d) valmistaa lasta vastuulisheen elähmään vaphaassa yhtheiskunnassa ymmärtämisen, rauhan, toleransin, sukupuolitten välisen tasa-arvosuuen hengessä ja kaikitten kansoitten, eetnisitten, kansalisitten ja uskonolisitten ryhmitten ja henkilöitten jokka kuuluvat alkuperäkanshoin, ystävyyessä;

(e) kehittää luontomiljöön kunnioitusta
Mithään tässä artikkelissa eli artikkeli 28:ssa ei saa tulkita niin ette se rajottaa yksittäisen eli järjestön oikeuen alkaa ja viä läpi koulutuslaitoksia, kuitenki aina niin ette tämän artikkelin 1:ssä pykälässä mainitut prinsiipit otethan huomihoon ja ette opetus näissä laitoksissa vastaa siihen minkä valtio oon päättäny olevan miinimistantarti.

Artikkeli 30

Niissä valtioissa joissa oon eetnisiä, uskonolisia eli kielelisiä minuriteettiä eli henkilöitä jokka kuuluvat alkuperäkanshaan ei saa kieltää lapselta joka kuuluu semmosheen minuriteethiin eli alkuperä¬kanshaan oikeutta yhessä muitten oman ryhmän jäsenitten kans nauttia omasta kulttuurista, tunnustaa ja harrastaa ommaa uskoa eli käyttää ommaa kieltä.

Artikkeli 31

Konvensjuunivaltiot tunnustavat lapsen oikeuen saa lepoa ja vapaa-aikaa, saa leekata ja virkistyä lapsen ikhään nähhen sopivalla mallin ja oikeuen vaphaasti osalistua kulttuuri- ja taite-elähmään.
Konvensjuunivaltioitten häätyy kunnioittaa ja eesauttaa lapsen oikeutta kokohnaisuuessa osalistua kulttuurisheen ja taitheelisheen elähmään ja niitten pittää innostaa sitä ette kaikila oon sopivat ja samat maholisuuet kulttuuri- ja taitetoiminthaan ja virkistys- ja vapaa-ajantoiminthaan.

Artikkeli 32

Konvensjuunivaltiot tunnustavat lapsen oikeuen saa suojaa rahalista hyväksikäyttöä vasthaan ja sitä vasthaan ette joutuu tekehmään työtä joka saattaa haitata eli estää lapsen koulutuksen eli riskeerata lapsen terhveyen eli fyysisen, psyykkisen, henkisen, moraalisen eli sosiaalisen kehityksen.
Konvensjuunivaltioitten pittää tehhä lainsäätäntö-hallinollisia ja sosiaalisia toihmeenpanoja ja toihmeenpanoja joitten tarkotus oon antaa tietoja sen etheen tämä artikkeli totheutethaan. Tämän takia ja ottamalla huomihoon asihhaankuuluvat määräykset muissa kansanvälisissä asiakirjoissa konvensjuunivaltioitten pittää erityisesti

(a) päättää mikä eli mikkä oon miinimi-ikä/-iät ennenkö lapsi saapi tehhä töitä;

(b) määrätä sopiva säätö (reglering) työajale ja työehoile;

(c) määrätä sopivat rangastukset eli muut seuraukset joitten tarkotus oon varmistaa tämän artikkelin tehokas totheuttaminen.

Artikkeli 33

Konvensjuunivaltioitten pittää tehhä kaikki asianmukhaiset toihmeenpanot, joihin kuuluu lainsäätäntö-toihmeenpanoja, hallinollisia ja sosiaalisia toihmeenpanoja joitten tarkotus oon antaa tietoa, niin ette lapsia suojathaan laittomalta knarkin ja psykotrooppisitten aihneitten käytöltä niinku net definiee-rathaan asihhaankuuluvissa kansanvälisissä sopimuksissa ja ette lapsia estethään hyväksikäytöltä semmositten aihneitten laittomassa tuotanossa ja niitten kaupankäynissä.

Artikkeli 34

Konvensjuunivaltiot ottavat tehtäväksi suojata lasta kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja seksuaaliselta loukkaamiselta. Tässä tarkotuksessa konvensjuunivaltioitten pittää erityisesti tehhä kaikki sopivat kansaliset, kaksvaltioliset ja monivaltioliset toihmeenpanot niin ette estävät

(a) ette lapsi saahan eli pakotethaan osalistumhaan laittomhiin seksuaalishiin tekhoin;

(b) ette lasta käytethään hyväksi prostituutiossa eli muussa laittomassa seksuaalisessa toiminassa;

Artikkeli 35

Konvensjuunivaltioitten pittää tehhä sopivia kansalisia, kaksvaltiolisia ja monivaltiolisia toihmeen-panoja sen estämiseksi ette lapsia viehään pois ja myyhään eli niilä käyhään kauppaa. joka tarkotuksessa ja kaikissa muo´oissa.

Artikkeli 36

Konvensjuunivaltioitten pittää suojata lasta kaikkia hyväksikäyttömuotoja vasthaan jokka saattavat tehhä jonkulaista vahinkoa lapsele.

Artikkeli 37

Konvensjuunivaltioitten pittää varmistaa ette

(a) kethään lasta ei saa kituttaa (tortera) eikä käsitellä eli rangasta epäinhimillisesti eli halventavasti. Tappotuomiota eikä elinkautista linnaa josta ei saata vaphauttaa saa tuomita rikoksesta jonka henkilö alle 18 vuotta oon tehny;

(b) kelthään lapselta ei saa laittomasti eli sattumanvarasesti riistää vaphautta. Kiiniottaminen, piättäminen, fangittaminen (häktning), linhaan paneminen eli muut keinot joila lapselta riistethään vaphaus häätyvät tapahtua lainmukhaisesti ja niitä saapi vain käyttää viimisennä ratkasunna ja lyhhiimän sopivan ajan;

(c) jokhaista lasta jolta oon riistetty vaphaus, häätyy käsitellä inhimillisesti (humant) ja kunnioittaa ihmisen sisästä arvoa ja semmosella mallin joka ottaa huomihoon sen ikäsen henkilön tarpheet. Erityisesti häätyy jokhaista lasta jolta oon riistetty vaphaus, pittää erossa raahvaista, jos sitä ei nähhä lapsen parhaaksi ette niin ei tehhä, ja lapsela pittää, muuta ko poikkeustaphauksessa, olla oikeus pittää kontakti hänen perheen kans preivilä ja kohtaamisilla;

(d) jokhaisella lapsela, jolta oon riistetty vaphaus, pittää maholisiman hopusti olla saatavilla niin jyriidinen avustaja ja muu sopiva apu ko oikeus ette tuomioistuin eli muu asihhaankuuluva, riippumaton ja puolueeton viranomhainen lailisesti päättää hänen vaphauenriistosta, ja kans oikeus saa nopean päätöksen asiassa.

Artikkeli 38

Konvensjuunivaltiot ottavat tehtäväksi kunnioittaa kansanvälisessä hymanitäärisessä oikeuessa sääntöjä, joita saattaa käyttää ase-konfliktissä ja joila oon merkitys lapsele ja takkaavat ette niitä sääntöjä kunnioitethaan.
Konvensjuunivaltioitten pittää tehhä kaikki maholiset toihmeenpanot ette varmistaa ette henkilöt jokka ei ole täyttänheet 15 vuotta, ei suorasthaan ole matkassa viholisuuksissa.
Konvensjuunivaltioitten häätyy jättää rekryteeraamatta henkilö joka ei ole täyttäny 15 vuotta asejoukhoin. Silloin ko rekryteerathaan henkilöitä jokka oon täyttänheet 15 mutta ei 18 vuotta, konvensjuunivaltioitten häätyy ensikäessä freistata rekryteerata net jokka oon vanhiimat.
Konvensjuunivaltioitten pittää niitten velvotheitten mukhaan jokka net oon ottanheet ittele hoitaa kansanvälisen hymanitäärisen oikeuen mukhaan siviilikansan suojaamisesta asseistetuissa konfliktissä, tehhä kaikki maholiset toihmeenpanot sen etheen ette lapsia, joita asseistettu konflikti koskee, varmasti suojathaan ja hoiethaan.

Artikel 39

Konvensjuunivaltioitten pittää tehhä kaikki asianmukhaiset toihmeenpanot sen etheen ette eesauttaa fyysistä ja psyykkistä rehabiliteerinkiä ja sosiaalista uuesti anpassausta lapsele jota jollaki mallin oon hoiettu huonosti, käytetty hyväksi eli loukattu; kittuutettu eli jota muula laila oon raakasti, ei-inhimillisesti eli alentavasti koheltu eli rangastettu; eli jota oon käytetty asseitetussa konfliktissä. Semmonen rehabiliteerinki ja semmonen uuesti anpassaus pittää tapahtua miljöössä joka eesauttaa lapsen terhveyttä, ittekunnioitusta ja arvoa.

Artikkeli 40

Konvensjuunivaltiot tunnustavat oikeuen jokhaiselle lapsele jota eppäihlään eli jota vasthaan nostethaan syyte eli joka oon nähty syyliseksi johonki rikoksheen, semmosen käsittelyn joka eesauttaa lapsen arvokkuus- ja arvotunnetta, joka parantaa lapsen kunnioitusta muitten ihmisoikeuksia kohthaan ja kans perusvaphauksia kohthaan ja joka ottaa huomihoon lapsen iän ja toivottavuuen eesauttaa ette lapsi uuesti anpassathaan ja ottaa ittele konstryktiivin rollin yhtheiskunnassa.
Tällä tarkotuksela ja ottaen huomihoon asihhaankuuluvat määräykset kansanvälisissä asiakirjoissa konvensjuunivaltioitten pittää erityisesti varmistaa ette,

(a) kethään lasta ei saa eppäillä eli syyttää eli nähhä syyliseksi rikoksesta jonku teon eli tekemättä jättämisen takia jos se teko ei kansalisen eli kansanvälisen oikeuen mukhaan ollu kieletty silloin ko se tehthiin;

(b) jokhaiselle lapsele jota eppäihlään eli jota vasthaan nostethaan syyte jostaki rikoksesta pittää vähhinthään garanteerata seuraavat:

(i) ette lapsi nähhään syyttömäksi ennenkö hänen syy oon lailisesti lyöty lukhuun;

(ii) ette hälle niin hopusti ko maholista ja suohraan ilmotethaan syytöksestä häntä kohthaan ja, jos oon tarvetta, vanhemitten eli huoltajan kautta ja ette hään saapi jyriidisen avustajan eli muuta asianmuk-haista apua oman puolustuksen valmistamisessa ja sen esittelyssä;

(iii) ette asiasta päättää ilman lykkäystä pätevä, riippumaton ja puolueeton viranomhainen eli lakia käyttävä orgaani lain säätämässä puolueettomassa neuottelussa ja jossa oon paikan päälä jyriidinen eli muu asianmukhainen avustaja ja, jos sitä ei nähhä olevan ristiriiassa lapsen parhaan kans, erityisesti ko otethaan huomihoon lapsen ikä eli tilane, lapsen vanhemat eli huoltaja;

(iv) ette lasta ei pakoteta totistamhaan eli tunnustamhaan itteä syyliseksi; ette kuunella ja kuulostella totistajia joita esitethään lasta vasthaan ja samoila ehoila (villkor) saa totistajia kuttuttua ja kuulosteltua omaksi hyväksi;

(v) ette, jos lapsi nähhään tehneen rikoksen, saa sen päätöksen ja päätöksen toihmeenpanoista sen seurauksena korkeaman pätevän, riippumattoman ja puolueettoman viranomhaisen eli lakia käyttävän orgaanin uuesti tutkimhaan;

(vi) ette ilman kostanusta saa apua tulkilta, jos lapsi ei ymmärä eli puhu sitä kieltä jota käytethään;

(vii) ette lapsen ommaa privaattielämää täyelisesti kunnioitethaan asian käsittelyn kaikissa vaihheissa.
Konvensjuunivaltioitten pittää freistata suosia ette otethaan käythöön semmosia lakia ja käytäntöjä ja perustethaan semmosia viranomhaisia ja institysjuunia jokka oon erityisesti anpassattu lapsile joita eppäihlään eli joita vasthaan nostethaan syyte eli jokka nähhään syyliseksi johonki rikoksen tekhoon ja niitten pittää erityisesti,

(a) lyä lukhuun alin/matalin ikä koska lasta saattaa rangasta;

(b) tehhä toihmeenpanoja, silloin ko se oon sopivaa ja toivottavvaa, miten lapsia jokka oon alle sen iän käsitelhään ilman ette tuomioistuinta käytethään, sillä ehola ette ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa täyelisesti kunnioitethaan.
Eri toihmeenpanoja niinku esim. hoito, johto ja määräyksiä neuonantamisesta, silmäläpitäminen (övervakning), kasvatuskoti, ylheisen koulutuksen eli ammattikoulutuksen ohjelmia ja muita altternatiiviä anstalttihoithoon pittää olla saatavilla sen vuoksi ette varmistaa ette lasta käsitelhään semmosella mallin joka oon sopiva lapsen hyvinvoinile ja joka oon kohtuulinen ko ottaa huomihoon lapsen henkilökohtaset olosuhtheet ja kans rikoksen.

Artikkeli 41

Mikhään tässä konvensjuunissa ei saa vaikuttaa määräykshiin jokka menevät pitemälle ko oon kyse lapsen oikeuksitten totheuttamisesta ja joita saatta olla

(a) jonku konvensjuunivaltion lakisäätänössä; eli

(b) siinä kansanvälisessä oikeuessa joka sille valtiolle jällaa.

OSA ll

Artikkeli 42

Konvensjuunivaltiot ottavat tehtäväksi ette sopivilla ja aktiivilla toihmeenpanoila tehhä konvensjuunin määräykset ja prinsiipit ylheisesti tunnetuiksi niin raahvaitten ko lapsitten kesken.

Artikkeli 43

Sen etheen ette tarkastaa mitenkä konvensjuunivaltiot oon eistynheet tämän konvensjuunin velvolisuuksitten totheuttamisessa, perustethaan komitee lapsen oikeuksitten vuoksi, ja jonka pittää tehhä net tehtävät mitä tässä seuraavassa määräthään.
Komiteessä pittää olla kymmenen eksperttiä joila oon korkea moraalinen maine ja tunnustettu asiantuntemus sillä alala mitä konvensjuuni käsittellee.
Konvensjuunivaltiot valittevat komiteen jäsenet valtion kansalaisista ja jäsenet toimivat omila henkilökohtasilla ominaisuuksila (egenskaper), ja valinassa pittää ottaa huomihoon oikeuenmukhainen jeugraaffinen jakkautuma ja tärkeimät oikeussysteemit.
Ensimäiset vaalit komiteehen häätyy pittää viimisthään kuus kuukautta siittä päivästä ko tämä konvensjuuni astuu voihmaan ja sen jälkhiin joka toinen vuosi. Viimisthään neljä kuukautta ennen jokhaista vaalipäivää FN:in pääsihteerin pittää kirjalisesti kehottaa konvensjuunivaltioita ette kahen kuukauen sisälä jättää omat ehotukset. Sitte pääsihteerin pittää tehhä alfabeettijärjestyksessä lista kaikista henkilöistä joita oon ehotettu ja kirjottaa mikkä konvensjuunivaltioit heitä oon ehottanheet ja antaa se konvensjuunivaltioile.
Vaalit häätyy pittää konvensjuunivaltioitten kokkouksissa, jokka FN:in pääsihteeri kuttuu koole FN:in pääpaikassa. Näissä kokkouksissa, joila oon päätösvalta ko kaks kolmasossaa konvensjuunivaltioista oon paikan päälä, net kantitaatit jokka saavat enniiten ääniä ja absolyyttisen enemistön paikala olevista ja äänestävistä konvensjuunivaltioista valithaan komiteehen.
Komiteen jäsenet pittää valita neljäksi vueksi. Heät saattaa valita uuesti, jos heitä oon ehotettu uuesti valittavaksi. Viielä niistä jäsenistä jokka valithiin ensimäisissä vaalissa mandaattiaika loppuu kahen vuen päästä. Paikala ko ensimäiset vaalit oon tehty, kokkouksen puhheenjohtaja pittää lottia vetämällä valita net viis jäsentä.
Jos komiteen jäsen kuolee eli jättää tehyävän eli selittää ette hään jostaki syystä ennää ei saata täyttää hänen tehtävää komiteessä, pittää se konvensjuunivaltio joka jäsentä ehotti, sillä ehola ette komitee sen hyväksyy, valita uuen ekspertin omista kansalaisista, ja hään oon tehtävässä loppuajan mandaattiajasta.
Komitee pittää itte tehä ittele työjärjestyksen.
Komitee pittää valita ittele oman puhheenjohtajuuen (presidium) kahen vuen ajaksi.
Komiteen kokkoukset piethään tavalisuuessa FN:in pääpaikassa eli muussa sopivassa paikassa, josta komitee päättää. Komiteen pittää tavalisuuessa kokkointua joka vuosi. Komiteen kokkouksitten pittuuesta häätyy päättää ja jos se oon tarpheelista, tehhä uusi päätös konvensjuunivaltioitten kans, sillä ehola ette ylheiskokkous sen hyväksyy.
FN:in pääsihteeri häätyy antaa käythöön tarvittavan pärsunaalin ja muita resyrsiä niin ette komiteelä oon maholista tehokhaasti hoitaa oma tehtävä tämän konvensjuunin mukhaan. 12. Jäsenet komiteessä joka oon perustettu tämän konvensjuunin mukhaan häätyvät ylheiskokkouksen hyväksymisen jälkhiin saa korvauksen FN:iltä niilä ehoila joista ylheiskokkous päättää.

Artikkeli 44

Konvensjuunivaltiot ottavat tehtäväksi ette FN:in pääsihteerin kautta antaa raportin komiteele niistä toihmeenpanoista jokka net oon tehneet niitten oikeuksitten totheuttamiseksi jokka tunnustethaan tässä konvensjuunissa ja niistä eistymisistä joita oon tehty näitten oikeuksitten osaksi pääsemiseksi:

(a) kahen vuen aikana siittä ko konvensjuuni astu voihmaan kysseessä olevalle valtiolle,

(b) sen jälkhiin joka viies vuosi.
Tämän artikkelin mukasissa raportissa pittää antaa ilmi maholiset olosuhtheet ja vaikeuet jokka vaikuttavat sitä missä määrin tehtävät tämän konvensjuunin mukhaan oon täytetty. Raportissa pittää kans olla kylliksi tietoa niin ette komitee saapi hyvän käsityksen kovensjuunin määräyksitten totheuttamisesta kysseessä olevassa maassa.
Konvensjuunivaltio joka oon toimittannu komiteele tarkan ensimäisen raportin ei tulevissa raportissa tartte, kohta 1 (b) tämän konvensjuunin mukhaisesti, taas antaa jo ennen annettua perustheelista tietoa.
Komitee saattaa tahtoa lissää tietoja konvensjuunivaltioilta konvensjuunin määräyksitten totheuttamisesta.
Komitee pittää joka toinen vuosi sosiaalisen ja ekonoomisen raatin kautta jättää ylheiskokkouksele raportti omasta toiminasta.
Konvensjuunivaltioitten häätyy pittää omat raportit ylheisesti saatavilla kansale itte kuki omassa maassa.

Artikkeli 45

Sen etheen ette suosia ette konvensjuunin määräykset ja kansanvälinen yhtheistyö alala jota konvensjuuni käsittää tehokhaasti totheutethaan, jällaa seuraava:

(a) Erityisorgaanilla, FN:in lapsifondila ja muila FN-orgaanilla pittää olla oikeus olla omat eustajat matkassa ko tarkastethaan tämän konvensjuunin semmositten määräyksitten totheuttamista jokka kuuluvat heän mandaatin raahmiin. Komitee saattaa kuttua orgaania ja järjestöitä, jokka se pittää sopivinna, antamhaan eksperttiapua konvensjuunin totheuttamisesta itte kunki toiminta-alala. Komitee saattaa tahtoa erityisorgaanitten, FN:in lapsifondin ja muita FN-orgaania jättämhään raporttia siittä mitenkä konvensjuunia totheutethaan itte kunki toiminta-alala;

(b) komitee lähättää, sillä mallin ko se näkkee sopivaksi, erityisorgaanille, FN:in lapsifondile ja muile päteville orgaanille ja järjestöile konvensjuunivaltioitten raporttia, joissa tahothaan eli sanothaan tarttevan teknisiä neuoja eli teknistä apua, yhessä komiteen mielipitheitten ja ehotuksitten kans, jos niitä oon näitten pyynöitten eli tarpheitten suhtheen;

(c) Komitee saattaa kehottaa ylheiskokkousta ottamhaan framile pyynön pääsihteerille siittä ette hään komiteen puolesta tekis tutkimuksia erityisistä kysymyksistä jokka koskevat lapsen oikeuksia;

(d) Komitee saattaa tehhä ehotuksia ja suosituksia niitten tioitten perustheela jokka se oon saanu tämän konvensjuunin artikkelitten 44 ja 45 mukhaisesti. Semmoset ehotukset ja ylheiset suositukset pittää toimittaa kaikile konvensjuunivaltioile joita net koskevat ja kans raporteerata ylheiskokkouksele konvensjuunivaltioitten maholisitten komentaaritten kans.

OSA lll

Artikkeli 46

Tämä konvensjuuni oon auki kaikile valtioile allekirjottamista varten.

Artikkeli 47

Tämän konvensjuunin häätyy ratifiseerata. Ratifiseerauskirjat säilytethään FN:in pääsihteerin hallussa.

Artikkeli 48

Tähhään konvensjuuhniin saattavat kaikki valtiot liittyä. Liittymiskirjat säilytethään FN:in pääsihteerin hallussa.

Artikkeli 49

Tämä konvensjuuni astuu voihmaan kolmantennakymmenentenä päivänä siittä päivästä ko kaheskymmenesneljäs ratifiseerinki- eli liittymiskirja oon säilytetty FN:in pääsihteerin halthuun.
Itte kunki konvensjuunivaltion osalta, joka ratifiseeraa konvensjuunin eli liittyy siihen sen jälkhiin ko kaheskymmenesneljäs ratifiseerinki- eli liittymiskirja panthiin säilytettäväksi, konvensjuuni astuu voihmaan kolmantennakymmenentenä päivänä siittä ko semmonen valtio pani oman ratifiseerinki- eli liittymiskirjan säilytettäväksi.

Artikkeli 50

Konvensjuunivaltio saattaa ehottaa konvensjuunin muutoksia ja jättää ehotuksen FN:in pääsih-teerille. Pääsihteerin pittää sitte lähättää muutosehotukset konvensjuunivaltioile ja tahtoa niitä ilmottamhaan jos net kannattavat (tillstyrker) ette konferensi konvensjuunivaltioitten kans kuttuthaan koole käsittelehmään ja äänestämhään ehotuksista. Jos vähhiinthään kolmasosa valtioista neljän kuukauen sisälä siittä ko ehotus lähätethiin, kannattaa semmosta konferensiä, pääsihteerin pittää kuttua koole konferensi FN:in johtamanna. Muutosehotus, jonka enemistö konferensin paikala olevista ja äänestävistä konvensjuunivaltioista oon hyväksynny, pittää toimittaa ylheiskokkouksen hyväksyttäväksi.
Muutos joka oon hyväksytty tämän artikkelin kohta (1 ) mukhaisesti, astuu voihmaan ko FN:in ylheiskokkous ja kaks kolmasossaa konvensjuunivaltioista oon sen hyväksynny.
Ko muutos astuu voihmaan, se oon sitova niile konvensjuunivaltioile jokka sen oon hyväksynheet. Muita konvensjuunivaltioita sittoo vieläki tämän konvensjuunin määräykset ja maholiset ennen tehtyt muutokset, jokka net oon hyväksynheet.

Artikkeli 51

FN:in pääsihteeri ottaa vasthaan ja lähättää sitte kaikile valtioile niitten reservasjuunitten tekstit joita valtiot oon jättänheet ratifiseerinkin eli liittymisen yhtheyessä.
Reservasjuunia, joka oon tämän konvensjuunin päämäärän ja tarkotuksen vasthainen, ei sallita.
Reservasjuunin saattaa ottaa takasi koska vain ilmottamalla siittä FN:in pääsihteerille, jonka sitte pittää antaa siittä tieto kaikile valtioile. Tämmönen ilmotus jällaa siittä päivästä lähtien ko pääsihteeri otti sen vasthaan.

Artikkeli 52

Konvensjuunivaltio saattaa sanoa irti tämän konvensjuunin tekemällä kirjalisen ilmotuksen FN:in pääsihteerille. Irtisanominen astuu voihmaan vuen päästä siittä päivästä ko pääsihteeri otti ilmotuksen vasthaan.

Artikkeli 53

FN:in pääsihteeri valithaan tämän konvensjuunin säilyttäjäksi (depositarie).

Artikkeli 54

Tämän konvensjuunin orginaali, jonka arabian, engelskan, franskan, kiinan, ryssän ja spanskankieliset tekstit jällaavat samala laila, pittää säilyttää FN:in pääsihteerin hallussa. Tämän vakkuueksi allekirjottanheet eustajat, jokka itte kuki hallitus oon siihen asianmukhaisesti valtuuttannu, oon allekirjottanheet konvensjuunin.

Publicerad: 2021-09-21

Uppdaterad: 2021-09-21